Pelkäsin kuollakseni kun näin Tina tulevan iso kierjekuori nippu käsissään kohti minua. Tärisin kuin hullu, yksi kirjekuori paljastaisi koko tulevaisuuteni, pääsisinkö cheerleader joukkueeseen. Nämä viimeiset kymmenen sekuntia voissin tuntea olevani cheerleader, unnes Tina alkaisi taas puhumaan. -Osa teistä oli hyvi, jotkut kehuttavi, jotkut karmivia, Tina aloitti puheensa. -Vain osa harva pääsee mukaan cheerleader joukkueesseemme. Jos kuulut noihin harvoihin sinun elämäsi muuttuu täysin! Ei enään roskaruokaa, ei sokerillisia juomia, ei kaloreita, ei pirtelöitä. Oletteko valmiit ottamaan tuon haasteen ja elämään minun kadehdittavaa elämää? Tina jatkoi. -Mutta, niinkuin varmaan tiedättekin että uusien jäsenie valitseminen oli todella. todella vaikeaa... Tina sanoi kunnes Tina oikea käsi Elis keskeytti kuiskaamalla -Koska kaikki olitte niin surkeita. ja tirskahti pienesti. -Niin rakas Elisabeth, niin. Mutta kuitenkin vain harvat teistä pääsevät seuraamaan minun jalanjälkiäni, kokemaan sen kaiken tusk... rakkauden mikä siinä kehittyy. Sinä, Amy White tulet olemaan seuraava kruunun periäni, hae univormu Jacklta, Tina virnuili ystävällisesti. Me kaikki, kaikki hehkuimme iloa ja iloitsimme Amyn puolest samalla kun Amy haki iloisena univormuaan koulun suosituimmalta pojalta, Jacklta. -Jos Amysta tuli krununperiä, mikäköhän musta tulee? Tai susta, Annabel kysyi hiljaa minulta, hymyili leveästi ja taputti kovaa. -En tiedä, vastasin ja hymyilin pakkohymyä. Joikainen univormu oli jaettu, Annabel oli onnekas ja sai sellaisen. -Noh, sinä kultaseni, Tina aloitti tietysti tarkoittamalla minua. Ryhmistäydyin masentuneesta, melkein ikevästä angstintytöstä hymyileväksi puolcheerleaderiksi. -Olin melkein unohtanut sinut, olit niin vitun hyvä että saat univormusi ylihuomenna, Tina hymyili. -Noh, kiitos kaikille tytöille jotka osallistuivat karsintoihin, mutta surukseni minun on kerrottava vain ne jotka pääsevät joukkueseen. Jokainen tyttö sai vuorollaan pienen kirjekuoren Tinalta johon oli kirjoitettu asiallisesti koulun nimi, osoiten ja tietysti oppilaan nimi. -Yksi asia kyllä on sanottava, Tina aloitti lempeästi. -Jos avaatte sen koulun läheisyydessä nappaan sen teiltä pois! Tina karjui. -Kiitos. Tina lähti liikunta salista heiluvin lantein. -Chiao, tytöt, Tina huusi vielä perään ennenkuin poistui.